Runoutta

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme runoudesta ja vierainamme ovat kirjallisuuden ja pop-musiikin drama queen Britney Shakespears, suomalainen vasemmiston oma räp-artisti Puniikki sekä henkipuhelimen kautta itseään tietoisesti toistava Eino L. Eino. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Mr. Eino, vieläkö teidän mielestänne maailma näyttää yhtä runolliselta paikalta kuin vuosisata sitten runoillessanne siitä?

Mr. Eino: Kaunis on paikka maailman, ma sitä ilman olla vois. Muuttuneita ihmisiä, oi jos sinne palata vois!

RM Yöradio: Ymmärrettävää toki Mr. Eino. Entäs Mrs. Shakespears, mikä teitä inspiroi?

Mrs. Shakespears: Inspiroi? Voitteko tarkentaa kysymystä?

RM Yöradio: Tarkoitan mikä toimii innoittajanne kun kirjoitatte lyriikoita?

Mrs. Shakespears: Innoituksenani toimii innovaatiset uudet ajatukset. Kuten esimerkiksi ajatukset jotka ovat täysin uudenaikaisia ja koskaan aiemmin toteuttamattomia. Toteuttamattomat uudet asiat ovat niitä joita minä haluan tehdä ja ne samalla toimivat minulle inspiroivana innoituksena.

RM Yöradio: Selkeää Mrs. Shakespears. Sitten kysymys teille Mr. Puniikki, pidättekö sanoituksillanne jonkintasoista poliittista painoarvoa?

Mr. Puniikki: Musiikkii ei saa sekottaa politiikkaa, sen tietää joka iikkaa. Ja jos mä sen sanon, pudotan lailla pommin, kautta viskin ja rommin, ei siitä sen koommin! Räyh!

RM Yöradio: Yllättävää. Myönnättekö te Mrs. Shakespears tunnustavanne poliittista väriä ja onko siitä kenties teille apua tai hyötyä teksteissänne?

Mrs. Shakespears: Tunnistan useita värejä, mutta mikä tekee niistä poliittisen, sitä en osaa sanoa. Kirjoitan kyllä suurimman osan tekstieni ensivedoksista väriliiduilla, joten käytän kyllä väriä teksteissäni.

RM Yöradio: Aivan. Sama kysymys teille Mr. Eino.

Mr. Eino: Ma politiikkaa seuraa en, mutta muuten ma pähkäilen, mitä teille nyt tapahtuu, alas maailmaan tähyilen.

Mr. Puniikki: Rispektii, eikä mitään erityisefektii! Täyttä asiaa Eino, on sulla keino sanoo mitä vaan. Jos saan tähän väliin keskeyttää ja itseni tuoliin alas köyttää. Ayy!

RM Yöradio: Toki Mr. Puniikki, ja ketä pidätte omana esikuvananne?

Mr. Puniikki: Kaikkii jotka heittää settii, niin ettei siit tarvii suurennuslasin kaa tarkotusta ettii. Eikä avulla mikroskoopin, taikka edes horoskoopin. Ja kun me seilataan, räppilaivalla vettä peilataan, merirosvot säikkyy ja siinä vaan rommit läikkyy! Yarr!

RM Yöradio: Kyllä, sitten kysymys teille Mr. Eino. Miten teidän mielestänne nykyrunous eroaa aikanne runoudesta?

Mr. Eino: Aikaisemmin niin kaunista, Suomen suvea kuvasin. Nyt niin yksinäisiä on, naapurit tuntemattomat, kun he kohtaavat kadulla, tunne he eivät toisiaan. Oi valitus, oi valitus, joko tämä tässä olis.

RM Yöradio: Mr. Eino, olemme loppusuoralla. Vielä viimeinen kysymys Mrs. Shakespearsille, mikä ovat teidän mielestänne runouden negatiiviset puolet?

Mrs. Shakespears: Negatiivisia eli kielteisiä asioita, kysyitte kauhean vaikean kysymyksen. Minulta kerran kysyttiin kauhean vaikea kysymys Tanskassa. Toisin sanoen Tanskanmaassa on jotain mätää.

RM Yöradio: Niinhän sitä sanotaan. Aihe on mielenkiintoinen ja vaikeaselkoinen, mutta ikävä kyllä meiltä alkaa aika loppua kesken ja vakiohäirikkömme Aamu Radio koputtelee jo studion lasiin. Hyvää huomenta kuuntelijat. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!