Yöradio

Ihmisarvokeskustelu

2009-06-25T01:50:00.000-07:00

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme ihmisarvosta ja vierainamme ovat Nobelin kauhanpalkinnon saanut Martti Mahtivaari, Persussuomalaisten kovaäänisin persoona Jussi Allah-Aho sekä jokerivieraana Nina T.A. Naikkonen. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Mr. Mahtivaari, paljonko on ihmisen arvo?

Mr. Mahtivaari: Ihmisen arvo riippuu monesta tekijästä, esimerkiksi siitä minkä verran ihminen painaa. Tasapainovaa'alla on helppo mitata paljonko ihmisen arvo on esimerkiksi voipaketeissa. Ihminen asetetaan vaakakuppiin ja toiseen kuppiin aletaan latomaan voipaketteja, kunnes vaaka on tasoissa. Yksi voipaketti on 500 grammaa ja silloin esimerkiksi 50 kilon painoisen henkilön arvo on 100 pakettia voita.

RM Yöradio: Ymmärrän. Entäs te Mrs. Naikkonen, mitä ihmisarvo sinulle merkitsee?

Mrs. Naikkonen: Ai naikkoseksi minua täällä vain nimitellään? Fasismia! Militarismia! Sovinismia!

RM Yöradio: Niin siis Mrs. Naikkonen, sehän on teidän sukunimenne, eikö?

Mrs. Naikkonen: Ruotsalaisiltako tämän kuulit?

RM Yöradio: Ihan paperista luin. Voisitteko kuitenkin vastata kysymykseen mitä ihmisarvo sinulle merkitsee?

Mrs. Naikkonen: Arvo mitataan keksimäni perhemittarin mukaan. Minulla on tässä todistusaineistona paperi mukana, johon olen piirtänyt kyseisen mittarin. Otetaan esimerkillinen perhe, esimerkiksi avioeron käynyt, uusiin naimisiin mennyt mies, kaksi nuorta lasta, äiti toimii kotiäitinä, miehellä poikkeuksellinen asema suomalaisessa julkisuudessa ja mediassa. Jos vertaamme adoptiolasta tahtovaa, feminististä, baareissa riekkuvaa sinkkulesboa tähän esimerkkiperheeseen, huomaamme että jälkimmäisen vaihtoehdon elämäntavat ja arvot eivät ole lähelle esimerkkiperhettä ja silloin jälkimmäisen arvokin on vähemmän.

RM Yöradio: Toisin sanoen silloin kun ihmiset ovat erilaisia kuin esimerkkihenkilö, heidän arvonsakin on vähemmän? Ymmärsinkö oikein Mrs. Naikkonen?

Mrs. Naikkonen: Kyllä. Juuri näin.

RM Yöradio: Mitäs mieltä tästä on toistaiseksi haastattelun aikana kaapissa piilossa pysytellyt Mr. Allah-Aho. Voisitteko keskustelun ajaksi tulla ulos kaapista?

Mr. Allah-Aho: Tottahan toki. Kaapissa vaan on niin mukavaa. Tuntuu turvalliselta olla pienessä suljetussa tilassa, jossa ei näe mitään. Ihan vaan yksin ajatustensa kanssa. Niin, anteeksi voisitteko toistaa kysymyksen?

RM Yöradio: Kysyin mitä mieltä olette Mrs. Naikkosen puheenvuorosta, jossa hän ilmaisi että erilaiset ihmiset ovat väräarvoisempia?

Mr. Allah-Aho: En lähtisi niin suoranaisesti rinnastamaan erilaisia ihmisiä vähäarvoisemmiksi, vaan enemmänkin vähän erilaisia ihmisiä eriarvoisemmiksi. Ihmiset ovat erilaisia ja jostain syystä vain minä ja puoluekaverini huomaavat tarkkasilmäisesti tämän. Meidän vastakohtamme, kaikenlaiset puunhalaajat ja kukkahattutädit kun pitävät vaaleanpunaisia laseja nenillään eivätkä ymmärrä sitä mitä negatiivista erilaiset ihmiset saattavat tuoda mukanaan muuten niin homogeeniseen yhteiskuntaamme.

RM Yöradio: Mutta eikö samalla ole totta, että erilaiset ihmiset saattavat tuoda paljon uusia positiivisia asioita mukanansa? Ja että homogeeninen yhteiskunta on huomattavasti sulkeutuneempi kuin heterogeeninen?

Mr. Allah-Aho: Kyllä ja sellaisena me haluamme sen pitääkin. Sillä jos siirrymme yhtäkkiä homogeenisestä yhteiskunnasta heterogeeniseksi, ihmisten seksuaalinen suuntautuminen menee sekaisin ja minä en kestäisi. Ja jos minä en sitä kestäisi, ei kestäisi kukaan muukaan. Ensimmäiseksi meidän pitäisi pakkonaittaa kukkahattupuunhalaajatädit lesbojen kanssa, jotta he ymmärtäisivät mistä tässä on kyse.

RM Yöradio: Mr. Allah-Aho, puhutte lievästi aiheen vierestä, mutta voisitteko vielä vastata ensimmäiseen kysymykseeni: eikö ole totta, että erilaiset ihmiset, esimerkiksi uskonnon ja seksuaalisen suuntautumisen saralta saattavat tuoda paljon uusia positiivisia asioita mukanansa?

Mr. Allah-Aho: En halua vastata kysymykseen. Halveksin sinua. Kehtaatkin tuollaista kysyä. Tämänkö vuoksi minua pidetään rasistina? Sinun vika! Häpeä syntymääsi!

RM Yöradio: Rauhoittukaahan toki Mr. Allah-Aho. Mitä ajatuksia kysymys herätti kenties Mr. Mahtivaarin pääkopassa?

Mr. Mahtivaari: On ymmärrettävää, että asiat sisältävät aina niin positiivisia kuin negatiivisiakin puolia. Kauhanpalkinnonsaajana voin valottaa historiaani sen verran, että myös minä olen joutunut kamppailemaan kauhan puolesta. On löytynyt paljon asiaan iloisesti suhtautuvia ihmisiä, mutta myös niitä vastustavia. Toiset eivät tahdo mitään muuta yhtä paljon kuin kauhaa, toisille kauha on puolestaan naurettava ajatus. Pärjäävät kuulemma pelkillä haarukoillakin, vaikka minun mielestäni haarukka ei aja kauhan tehtävää lainkaan.

RM Yöradio: Sitten yhteinen kysymys kaikille. Ensin te Mrs. Naikkonen, paljonko antaisitte asteikolla yhdestä kymmeneen arvoa itsellenne sekä kahdelle muulle vieraallemme?

Mrs. Naikkonen: Minä, ja koska mieheni mielipiteet kulkevat yhteisellä linjalla lasken myös hänen pisteensä mukaan, ansaitsemme 20 ihmisarvopistettä asteikolla 1-10. Plus papukaijamerkki. Ha, ha, ha. Mr. Mahtivaarille kauhanpalkinnontyöstä antaisin 7½ pistettä. Hän on oikein mainiota työtä tehnyt. Mr. Allah-Aholle 5 pistettä.

RM Yöradio: Entäs te Mr. Allah-Aho? Minkälaisia pistemääriä antaisitte itsellenne sekä kahdelle muulle studiovieraallemme?

Mr. Allah-Aho: Ensinnäkin haluan sanoa sinulle Mrs. Naikkonen, että halveksin sinun viittä pistettäsi ja sen vuoksi sinä saat minulta puolikkaan pisteen.

RM Yöradio: Anteeksi, mutta asteikko menee yhdestä kymmeneen, ykkösen ollessa pienin pistemäärä.

Mr. Allah-Aho: No hyvä on, saat säälittävän puolikkaan lisäpisteen eli kaikkinaisuudessaan yhden pisteen minulta Mrs. Naikkonen. Itselleni annan luonnollisesti kympin, koska olenhan sattunut syntymään Suomeen ja sen vuoksi ansaitsen automaattisesti kaikkein parhainta. Mrs. Mahtivaarille annan puolestani kasin. Ihan hyvin tehty sen kauhanpalkinnon kanssa!

RM Yöradio: Lopuksi Mr. Mahtivaari. Miten te jaatte pisteenne?

Mr. Mahtivaari: Minä osaan mitata vain voipaketeissa. Kävin hieman tutkimassa lääkärikansioitanne ja näin ollen Mrs. Naikkonen saa minulta 160 voipakettia, Mr. Allah-Aho hätäiseen 70 pakettia, mutta omat voipakettini ehdin jo käyttämään kauhantyössä epävakaisilla murkina-alueilla.

RM Yöradio: Aa, no se selittäneekin ne pari laatikollista voipaketteja, jotka löysin töihin tullessani ulko-oveltamme. Kiitos vieraille, mutta ikävä kyllä meiltä alkaa aika loppua kesken ja vakiohäirikkömme Aamu Radio koputtelee jo studion lasiin. Hyvää huomenta kuuntelijat. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!

Kaksoisolennot

2008-09-02T02:38:00.000-07:00

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme kaksoisolennoista ja vierainamme ovat Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokas Barbababa Obama ja hänen kuubalainen kaksoisolentonsa Gerardo Puissex, sekä luonnollisesti myös republikaanisen puolueen presidenttiehdokas John McCocaine kaksoisolentonsa Dr. Evil seuranaan. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Mr. McCocaine, kuka huomasi yhdennäköisyyden sinun ja Dr. Evilin kesken?

Mr. McCocaine: Minä huomasin. Olin menossa David Lettermanin vieraaksi, kun minulle annettiin mahdollisuus rentoutua taukotiloissa sillä aikaa kun minulle kirjoitettiin vitsejä valmiiksi. Katselin siinä samalla sitten lempielokuvaani Austin Powersia ja assistenttini sanoi, että Dr. Evil näyttää minulta. Minä sitten huomasin sen yhdennäköisyyden ja otin samantien yhteyttä Dr. Eviliin.

RM Yöradio: Dr. Evil, olitteko imarreltu Mr. McCocainen yhteydenotosta?

Dr. Evil: Meillä on paljon yhteistä. McCocainella ja minulla, esimerkiksi hänen vaimonsa. Yhteydenotto ei sinänsä ollut mikään yllätys.

Mr. McCocaine: Ai mitä?

Dr. Evil: Odottakaas kun suljen McCocainen kuulolaitteen kokonaan, niin voin käyttää puheenvuoroni vapaasti. Noin. Siis onhan meillä Johnin kanssa muutakin yhteistä kuin karskin miehekäs ulkokuoremme ja kuten mainittua hänen vaimonsa. Minä nimittäin makaan myös hänen tyttärensä ja äitinsä kanssa ja toivon, ettei hän tee samoin. Olemme lisäksi molemmat asefanaatikkoja: meillä molemmilla on oma ydinkärki, mutta tätä älkää kertoko Johnille että sanoin.

RM Yöradio: Ymmärrettävää, ja Dr. Evil jos viitsisitte napsauttaa Mr. McCocainen kuulokojeen taas on-asentoon. Kiitos. Jatketaan siis. Mr. Obama, miten te törmäsitte kaksoisolentoonne Mr. Puissexiin?

Mr. Obama: Mr. Puissex otti minuun yhteyttä, kun hän näki minut televisiossa ja minä tarjosin hänelle töitä. Annoin hänen esimerkiksi lomailla Havajilla ja houkutella lehdistö sinne sillä välin kun minä valmistelin Euroopan kiertuetta.

RM Yöradio: Miltä teistä Mr. Puissex tuntuu olla niin vaikutusvaltaisen miehen kaksoisolento?

Mr. Puissex: Onhan se mukavaa, hola tambien!

RM Yöradio: Onko teillä Mr. Obama ja Mr. Puissex muuta yhteistä kuin ulkonäkönne?

Mr. Obama: Kyllä, pidämme keskenään erilaisia kurssityyppisiä kokoontumisia. Harjoittelimme viime viikolla esimerkiksi laskettelua. Mr. Puissex meni rinteeseen ja minä jäin katsomaan. Hioimme hänen laskettelutaitojaan siihen pisteeseen, että nyt tiedän näyttäväni hyvältä rinteessä. Samalla tekniikalla olemme myös harjoitelleet puheen pitämistä. Kun tarkkailen hänen puhettaan, osaan paikallistaa epäsuotuisat maneerit, jotka hän voisi jättää pois. Näin olen kehittänyt itseäni mm. laskettelijana ja puheenpitäjänä. On helpompi kun voi katsoa itseään toiminnassa. Muut ne joutuvat käyttämään videokameraa.

RM Yöradio: Niin tietenkin Mr. Obama. Sitten kysymys taas teille Mr. McCocaine: oletteko käyttäneet mitään huumeita elämänne aikana?

Mr. McCocaine: Silloin kun minä olin nuori, huumeista ei tiedetty sillä tavalla.

RM Yöradio: Oletteko siis käyttäneet huumeita tietämättä niiden haittavaikutuksista Mr. McCocaine?

Mr. McCocaine: Ne kaikki haittavaikutukset piti kokea itse, jotta tiesi mitkä niiden haittavaikutukset olivat.

RM Yöradio: Ympäripyöreää Mr. McCocaine, mutta haluaisin kysyä teiltä lisäksi hieman tarkoitusperiänne valitessanne varapresidentiksenne Alaskan kuvernöörin Sarah Palinin. Yritättekö onkia valinnallanne kenties naisäänestäjien ääniä?

Mr. McCocaine: Amerikkalaiset yli 18-vuotiaat naiset ovat parasta mitä tiedän, mutta naisiin tepsii vain imartelu, emmekä usko rouva Palinin houkuttelevan naisäänestäjiä siinä missä minä. Jokainen äänestää sitä kenet parhaaksi näkee, ja kuten Mr. Obama kerran lausui eräässä tv-haastattelussa, hän ei olisi täydellinen presidentti.

Mr. Obama: Minä olin vain rehellinen. Kukaan ei ole täydellinen, mutta vain rehelliset sen myöntävät.

Mini-me: Dr. Evil, tässä raporttisi John McCocainen vaalivoiton takaamiseksi ja vallankaappaukseksi hänen virkauransa ensimmäisenä päivänä.

Dr. Evil: Mini-me, mitä sinä täällä teet? Häivy ennen kuin kukaan näkee sinua!

RM Yöradio: Kylläpä meillä on täällä nyt hyörinää, kaksoisolentoja, jopa kolmoisolentoja. Jatkamme kuitenkin aiheesta. Mr. Obama, mikä on korkein luottamustehtävä, jonka voisit antaa kaksoisolennollesi?

Mr. Obama: Voisin lähettää hänet puolestani Mr. McCocainen syntymäpäiville tai sukujuhliin.

Mr. Puissex: Arriva, andele andele!

RM Yöradio: Entäpä te Mr. McCocaine, millaisiin luottamistehtäviin katsoisit Dr. Evilin olevan oivallinen?

Mr. McCocaine: Antaisin hänen hoitaa edustustehtäväni kuten kävelemisen ja paperilta puheen lukemisen hoitamiseen. Lisäksi antaisin hänen asua Valkoisen talon länsisiivessä siltä varalta, että en jaksaisi joku aamu herätä töihin. Minun kaudellani Dr. Evil saisi myös pienemmän veroprosentin ja rajattoman valtiollisen tuen kaikenlaisiin toimiinsa.

Dr. Evil: Excellent!

RM Yöradio: Kuulostaa aika peruskauralta. Kiitos vieraille, mutta ikävä kyllä meiltä alkaa aika loppua kesken ja vakiohäirikkömme Aamu Radio koputtelee jo studion lasiin. Hyvää huomenta kuuntelijat. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!

Aivopesua

2008-08-13T15:00:00.001-07:00

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme aivopesusta ja vierainamme ovat Venäjän nykyinen presidentti Dmitry Melvedere, Venäjän viimeisin presidentti, nykyinen pääministeri ja painonnostaja Vladimir Punttin-tin ja tietenkin Pohjois-Korean taitavin kirjailija, maalari, taitoluistelija, ratsastaja, astronomi, ajattelija ja pilkkikalastaja Kim Young-ill. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Ensimmäinen kysymys teille Mr. Young-ill, kun nyt olette johtamanne Pohjois-Korean parhain ratsastaja, miksette ottaneet osaa Pekingin olympialaisiin?

Mr. Young-ill: Olen jo todistanut vahvuuteni ratsastajana, ja siitä on tehty täysin editoimaton video, joka on nähtävillä esimerkiksi YouTubessa. Olen myöskin parhain purjehtija, pikauimari ja ampuja, enkä minä siltikään ottanut osaa olympialaisiin. Minulle riittää että tiedän, että kaikki ovat nähneet internetin kautta kuinka hyvä minä olen.

RM Yöradio: Niin tietenkin Mr. Young-ill. Kysymys teille aivopesusta Mr. Punttin-ti. Nyt Venäjän ja Georgian konfliktista keskusteltaessa on ollut puhetta siitä, että vain prosentti Venäjän kansasta syyttää Venäjää konfliktista. Yli 50% syyttää Georgiaa tapahtuneesta. Uskotko että georgialaiset vastaisivat samalla tavalla jos heiltä kysyttäisiin sama kysymys?

Mr. Punttin-tin: Eivät vastaisi, sillä Georgian hallitus on aivopessyt kansalaisensa. Aivopesu on jotain niin ala-arvoista, että sitä vain Venäjän alapuolella olevat valtiot harrastavat.

RM Yöradio: Rehellisesti sanottuna Mr. Melvedere, harrastetaanko Venäjällä aivopesua missään muodossa?

Mr. Melvedere: Odota hetki niin kuuntelen vastauksen nappikuulokkeestani.

RM Yöradio: Me odotamme.

Mr. Melvedere: Puhun totta kun sanon, ettei venäjän kielestä edes löydy sanaa aivopesu. Joudumme aina turvautumaan englanninkieliseen ilmaisuun brainwashing kun meidän tulee puhua aivopesusta. Ja koska turvaudumme englanninkieliseen sanaan, emme keskustele aivopesusta muiden kuin englanninkielisten kanssa, eikä perus ahkera työssäkäyvä venäläinen edes tunne mokomaa sanaa. Joten tästä voimme päätellä, että Venäjällä ei pestä aivoja, vai miten se nyt sanotaan?!

Mr. Punttin-tin: Hyvin puhuttu, toveri!

RM Yöradio: Mr. Young-ill, oletko koskaan kokenut olevasi aivopesun uhri?

Mr. Young-ill: En ikinä, sillä kukaan, sanon siis ettei kukaan pystyisi tunkeutumaan raudanlujan psyykeeni läpi aivopestäkseni minua. Olen henkisesti niin vahva, että olisin epäsuosiollinen valinta aivopesun kohteeksi.

RM Yöradio: Mr. Young-ill, entäpä oletteko te koskaan aivopessyt ketään?

Mr. Young-ill: Tämä kysymys on Pohjois-Korean lain vastainen ja on siis epäsopivaa että tällaista edes udellaan. Mutta kun nyt kerta ei olla Pohjois-Koreassa, voin kertoa sinulle miten asiat ovat. Pohjois-Korea on yksi maailman johtavimpia valtioita. Meillä on satoja metrejä korkea betonirakennus osoituksena siitä kuinka mahtava kansa me olemme. Meillä on vain taitavia kansalaisia ja kaikki ovat jatkuvasti onnellisia. Minulla on itse asiassa tässä mukana juuri viime viikon mielipidemittaus, joka suoritettiin tuhannelle pohjois-korean kansalaiselle. Tästä käy ilmi, että onnellisuus meillä on sadan prosentin luokkaa. Pistäkääpä joku tästä paremmaksi, hah!

RM Yöradio: Mikä on salaisuutenne Mr. Young-ill?

Mr. Young-ill: Pukeudun joka perjantai-ilta verkkosukkahousuihin, syön amerikkalaisia hampurilaisia ja alistan kansaani epäinhimillisin tavoin. Hups, ei kun siis tarkoitatte kenties kansalaisteni onnellisuuden salaisuus? He kaikki polveutuvat suvustani ja sen puolesta he ovat maailman taitavin ja onnellisin kansa.

RM Yöradio: Selvä. Mr. Punttin-tin. Onko aivopesu mielestänne missään muodossa kansan parhaaksi?

Mr. Punttin-tin: Silloin kun totuus on liian epäedullinen hallitukselle ja sen myötä kansalle, silloin aivopesu on mielestäni sallittavaa. Meillä onnekkailla venäläisillä tällaista ongelmaa ei onneksi ole koskaan. Emme joudu tekemään ratkaisuja aivopesun puolesta suuntaan tai toiseen.

RM Yöradio: Miksi siis valtaosa venäläisistä pitää georgialaisia syyllisenä Georgian ja Venäjän konfliktiin? Eikö riidassa ole aina vähintään kaksi osapuolta? Eikö siis vastuu pitäisi olla vähintään molempien?

Mr. Punttin-tin: Ei silloin kuin vain toinen on selvä syyllinen. Vähän niin kuin muistattehan Mainilan laukaukset? Älytöntä provosointia Suomelta, emme me silloisena Neuvostoliittona voinneet muuta kuin puolustautua aggressiivisen Suomen laukauksilta ja hyökätä takaisin.

RM Yöradio: Mutta Mr. Punttin-tin, eikö olekin ihan yleistä tietoa nykyään, että Neuvostoliitto itse ampui Mainilan laukaukset saadakseen tekosyyn hyökätä Suomeen?

Mr. Punttin-tin: Näinkö teitä on aivopesty Suomessa?

RM Yöradio: Boris Jeltsin itse tunnusti vuonna 1998, että Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton syy.

Mr. Punttin-tin: Kaikkea teillä siellä Suomessa uskotaan. Ja jos Boris on joskus jotain sellaista sanonutkin, hänet on varmasti aivopesty sanomaan se, tai sitten hän on ollut humalassa.

RM Yöradio: Miten vain Mr. Punttin-tin. Uskotteko te Boris Jeltsinin tunnustukseen Mainilan laukauksista Mr. Melvedere, vai onko mielestänne kysymys aivopesusta? Odotamme hetken vastausta nappikuulokkeestanne, puhukaa kun olette valmis.

Mr. Melvedere: En usko että Boris Jeltsin oli aivopesty, sillä venäläisiä yleensäkään ei voida aivopestä. Enkä usko että hän on koskaan tällaista sanonut, tämä on jotain suomalaisten kikkailua taas.

RM Yöradio: Pidättekö te itseänne venäläisenä Mr. Melvedere?

Mr. Melvedere: Mikä kysymys tuo tuollainen on? Voin näyttää ihan passini jos ette muuten usko. Mitä te tarkoitatte tällä?

RM Yöradio: Sanoitte, ettei venäläisiä voida aivopestä. Miksi teidän tulee siis kuunnella vastauksenne radiolähettimen kautta?

Mr. Melvedere: Hetki, radiolähettimessäni on ongelmia. Voi Perestroika, se meni ihan mykäksi. Mitä minä nyt sanon Vladimir? En minä osaa vastata tällaisiin kysymyksiin, en minä osaa puhua ellei minulle kerrota mitä sanotaan. Vladimir, kerro olenko minä venäläinen?

Mr. Punttin-tin: Dmitry, njet pravda!

RM Yöradio: Eikös Pravda ollut se joku sanomalehti muinoin? Miten muistelen että sen lehden nimihän tarkoittaa totuutta... Miten on Melvedere, onko venäjäni hallussa?

Mr. Melvedere: En minä...

RM Yöradio: Noh, noh, Mr. Melvedere, älkääs nyt itkekö. Ei tämä niin vakavaa ole.

Mr. Punttin-tin: Dmitry, ryhdistäydy. Älä sano enää sanaakaan tai Kremlin veljesten iso paha susi tulee kylään ensi yönä.

RM Yöradio: No, eipäs nyt panikoida täällä studiossa. Vladimirkin laittaa vaan ne puntit piiloon, enkä nyt puhu niistä housunpunteista. Kiitos vieraille, mutta ikävä kyllä meiltä alkaa aika loppua kesken ja vakiohäirikkömme Aamu Radio koputtelee jo studion lasiin. Hyvää huomenta kuuntelijat. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!

Vakoilua

2008-07-15T08:36:00.000-07:00

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme vakoilusta ja vierainamme ovat Englannin salainen agentti ja taitava solmunsitoja James Bondage, italialaisen hengellisen muotitalon Dolce & Kabbalan luojat Mr. Dolce & Mr. Kabbala, sekä suomen oma pornoruhtinas ja taitava vakooja Henry Tsaari. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Mr. Bondage, miten pitkän uran olette ehtineet tehdä vakoojana?

Mr. Bondage: Olen vakoillut maiden päämiehiä, erilaisia poliittisia vaikuttimia ja naapuriani vuosikymmenten ajan. Sitä ei ulkoa päin huomaisi että olen tehnyt tätä niin kauan, sillä ulkonäköni on pysynyt jatkuvasti nuorekkaana, vaikkakin se on muuttunut radikaalisti erilaisten plastiikkakirurgisten leikkausten avulla. Minun pitää nimittäin päivittää kasvoni aina silloin tällöin pysyäkseni salaisena agenttina eli vakoojana. Olen myös tehnyt merkittävän uran vakoilemalla naisia.

RM Yöradio: Toki Mr. Bondage, teillä on varsin kova pelimiehen maine erityisesti naisten vakoojana, mutta asiasta osaa meille valottaa hieman reilummin suomen pornoruhtinas Mr. Tsaari. Minkälainen on teidän normaali vakoilupäivänne?

Mr. Tsaari: Ensin vakoilen tyttöystävääni hieman edestä ja takaa, sitten heitän nahkarotsin niskaan ja painun studiolle vakoilemaan naispuolisia työkavereitani. Työni puolesta vakoilen heitä koko päivän, niin kauan kuin ohjaaja käskee ja välineet on kunnossa. Sitten palaan kotiin ja vakoilen tyttöystävääni vähän rauhallisemmin. Minähän olen nimittäin aika vanha, eikä sitä jaksa sillä tavalla vakoilla enää kuin nuorempana poikana.

RM Yöradio: Sitä se ikä teettää. Mr. Dolce ja Mr. Kabbala, jäitte kevään mittaan kiinni teollisuusvakoilusta. Kopioitte Marimekon Unikko-kuosia ilman lupia. Missä kohtaa vakoilunne meni vikaan tässä?

Mr. Dolce & Mr. Kabbala: Emme ole kopioineet mitään, vaan idea suurista punaisista kukkaisista syntyi muotisuunnittelijan omasta päästä taiteellisen prosessin tuloksena. Emme olleet koskaan edes kuullut Marimekosta aiemmin, joten huomasimme että tämä Marimekko taitaa vain yrittää ratsastaa meidän luomuksillamme maailman maineeseen.

RM Yöradio: Niin Mr. Dolce ja Mr. Kabbala...

Mr. Dolce & Mr. Kabbala: Hei, hei, mitä tämä on? Tällainen radiohaastattelu, jossa syyllisestään asiasta joka ei ole meidän vikamme. Ei ole meidän vika, että joku pohjoismaalainen pieni yritys sattui käyttämään meidän nyt maailmanmaineeseen luotsaamaamme kuosia joskus vuosikymmenet sitten. He ovat tässä meitä vakoilleet, emme me heitä!

RM Yöradio: Emme tulleet studioon soittamaan suutamme, joten jatkamme vakoiluaiheella. Mr. Bondage, minkälaisia apuvälineitä käytätte vakoilussa?

Mr. Bondage: Silmiä, korvia, sellaisia perusjuttuja. Mutta onhan minulla toki muutama erikoinenkin vakoiluväline, kuten vedenalainen auto, kynäase, sateenvarjomiekka ja naiset kaatava charmi. Lisäksi kannan mukanani jatkuvasti köyttä siltä varalta, että minun pitää sitoa erilaisia asioita yhteen. Kerran 60-luvulla sidoin kukkaseppeleen, johon piilotin kameran ja mikrofonin, jotka olivat siihen aikaan melkoisen kokoisia, joten tässä työssä tarvitsee olla taitava sitoja. Myöskin kengät pitää sitoa itse kiinni.

RM Yöradio: Ymmärrän Mr. Bondage. Joko Mr. Dolce ja Mr. Kabbala olisivat rauhoittuneet? Haluaisin nimittäin tiedustella miksi kutsutte itseänne hengelliseksi muotitaloksi? Eikö teollisuusvakoilu riko jumalan asettamia lakeja?

Mr. Dolce & Mr. Kabbala: Emme vakoile, emme ole koskaan vakoilleet, emmekä tule koskaan vakoamaan. Syy kuitenkin miksi kutsumme itseämme hengelliseksi muotitaloksi on varsin yksiselitteinen. Kaikki luomuksemme ovat pieniä palasia sielustamme, pyhästä hengestämme. Senpä takia käytämme yhtenä luomustemme edustajana Madonnaa, tuota rakasta uskonnollista hahmoa.

RM Yöradio: Tästäkö syystä Madonna on kiinnostunut Kabbalasta?

Mr. Kabbala: Mistä kuulitte tämän? Onko hän todella kiinnostunut minusta?

RM Yöradio: Tarkoitin sitä salaista oppia, en teitä Mr. Kabbala. Jatketaan Mr. Tsaaren kanssa. Mr. Tsaari, oletteko te koskaan joutuneet noin ruhtinaana vakoilun kohteeksi?

Mr. Tsaari: En ainakaan tietoisesti. Muutaman kerran erilaisissa vakoilukokoontumisissa joku on yrittänyt vakoilla minua. Tietenkin onhan niitä kertoja sattunut, että olen juonut itseni niin jurriin, että joku on saattanut ilman lupaani vakoilla minua kun olen ollut sammuneena vakoilustudiossa. Mutta tällaisessa ammatissa se on vain hyväksyttävä, että joskus pilkka osuu omaan nilkkaan.

RM Yöradio: Kieltämättä reilu asenne ammattiinne Mr. Tsaari. Mr. Bondage, mikä on ollut paras vakoilukeikkanne?

Mr. Bondage: 80-luvulla jouduin erään vakoilun yhteydessä esiintymään naisena. Minulle tehtiin lateksista naisen vartaloa muistuttava asu. En meinannut saada käsiäni irti omista rinnoistani ensi alkuun ollenkaan. Sitten viettelin erään ruotsalaisen kuninkaan, se oli helppo nakki sillä hän oli hulluna lateksiin ja sidontaleikkeihin. Lopulta sidoin hänet kattolamppuun kiinni ja kävin vakoilemassa hänen vaimoaan, joka oli alkuperäinen vakoilun kohde.

RM Yöradio: Jännittäviä tarinoita kieltämättä Mr. Bondage. Kiitos vieraille, mutta ikävä kyllä meiltä alkaa aika loppua kesken ja vakiohäirikkömme Aamu Radio koputtelee jo studion lasiin. Hyvää huomenta kuuntelijat. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!

Salaisuuksia

2008-06-30T02:54:00.000-07:00

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme salaisuuksista ja vierainamme ovat Vatikaanin oma lellikki Paavi Benecactus XVI, Yhdysvaltain puolustusministeri (Secretary of defense) Robert Bate sekä Suomen oma ufotutkija Juhan af Grangulla. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Teidän arvokkuutenne Paavi Benecactus XVI, olette olleet edeltäjäänne liberaalimpi Paavi, aiotteko tehdä kenties katsauksen Vatikaanin salaisiin arkistoihin ja kertoa jotain suurta yleisöä kiehtovaa?

Paavi Benecactus XVI: Olemme keskustelleet salaisten arkistojen paljastamisesta vuosituhansien takaisen yhteistyökumppanimme Androgyynigalaksissa sijaitsevan planeetta Smirk-7530 hengellisen johtajan kanssa, mutta emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen.

Mr. Bate: Paavi taitaa nyt lasetella vähän omiaan. Ei ole olemassa Androgyynigalaksia tai ainakaan galaksin lounaisosassa ei ole olemassa Smirk-7530 nimistä planeettaa, jossa teknologia olisi korkeatasoisempaa kuin maapallollamme ja planeetan asukkaat huippuälykkäitä verrattuna meihin.

RM Yöradio: Mitä ufoasiantuntijamme Mr. Grangulla on tästä mieltä?

Mr. Grangulla: Herra Paavi ja ministeri Bate toivat aloituspuheinvuoroissaan jo riittävästi todistusaineistoa maan ulkopuolisen älykkään elämän todistamiseksi. Eikä siinä ole mitään todistamista, vaan pikemminkin asiaa pyritään salailemaan.

RM Yöradio: Miksi asiaa salaillaan mielestänne Mr. Grangulla?

Mr. Grangulla: Se on selvää miksi. Suurvallat ovat tehneet sopimuksen maan ulkopuolisten asukkaiden kanssa teknologian vaihdosta genetiikkaan. Maat haluavat itselleen etuuksia huipputeknologian avulla, jotta he voisivat parantaa puolustusvoimaista asemaansa. Vatikaani puolestaan salailee näitä asioita uskottavuuden puolesta. Mietikää miten Vatikaanin uskottavuus kärsisi, jos ihmiset saisivat selville, että Vatikaanin sanoma ei ole koko totuus olemassaolosta.

Mr. Bate: Minulla olisi vähän korjattavaa asiasta Mr. Grahampulla.

RM Yöradio: Hänen nimensä on Mr. Grangulla.

Mr. Bate: Niin anteeksi Mr. Grangulla, minulla vain on niin kovin nälkä, sillä työskentelen ministeriössä ruokapalkalla. Joka tapauksessa väittämänne ovat aivan tuulesta temmattuja. Etkö usko itse, etteikö ihmisten älykkyys olisi riittänyt kehittämään ulkoavaruudesta tullutta huipputeknologiaa, kuten esimerksi optisen kuidun tai mikroaaltouunin?

Mr. Grangulla: Mielenkiintoista, sillä minä en ottanut juuri näitä nimenomaisia keksintöjä puheeksi. Olette siis valmis myöntämään Mr. Bate, että esimerkiksi optinen kuitu ja mikroaaltouuni ovat keksintöjä peräisin muista maailmoista?

RM Yöradio: Jaaha, Mr. Bate näyttää menneen mykkäkouluun. Asiasta toiseen. Pyysimme päivällä kolmen vieraamme läheisimpiä tuttavia ottamaan radioasemallemme yhteyttä ja kertomaan vieraistamme jonkin salaisuuden. Käsitelläänpä ensin teidän salaisuutenne Paavi Benecactus XVI. Pohjois-Korealainen ystävänne Mr. Gangbang otti meihin yhteyttä ja kertoi, että olette olleet nuoruudessanne varsin viirili seuramies. Miten kommentoisitte salaisuuden paljastumista?

Paavi Benecactus XVI: En minä ole koskaan ollut yhdynnässä, erityisesti en miesten kanssa. Enkä ole koskaan maistanut alkoholia, erityisesti pysyttelin erossa vodkasta. Enkä ole koskaan käyttänyt suonensisäisiä huumeita tai nukkunut kello seitsemää myöhempään.

RM Yöradio: Niin, Mr. Gangbang vain kertoi että olitte toisinaan yhdessä keilaamassa ja juttelit monen eri tytön kanssa keilaradan varressa.

Paavi Benecactus XVI: Sitä minäkin, mutta en silti tehnyt sitä.

RM Yöradio: Sitten teidän salaisuutenne Mr. Grangulla. Meihin otti yhteyttä neiti nimeltä Aurora Borealis. Hän kertoi soittavansa seitsemän valovuoden takaa ja hän paljasti teidän juonneen itsenne kerran mahdottomaan humalaan neiti Borealiksen kulmakarvanpoistonesteellä hänen kotonaan. Onko tämä totta Mr. Grangulla?

Mr. Grangulla: Kyllähän sitä neiti Borealiksen kylpyhuoneessa on tullut pistäännyttyä. Mutta kulmakarvanpoistonesteen join vahingossa, sillä se tuli suoraan hanasta kun tuijottelin kulmakarvojani hyperpeilistä.

RM Yöradio: Aivan, telepaattinen hana siis. Toivonmukaan Mr. Bate ei ole enää mykkäkoulussa, sillä hänen yliopistoaikainen kaverinsa Mr. Bushcraft soitti ja kertoi, että te olette opiskeluaikananne poltellut pilveä. Miten voitte nyt neljän vuosikymmenen jälkeen hoitaa tehtävänne kunnolla, kun olette tuolla tavalla lipsunut kurista?

Mr. Bate: Kävin myös yliopiston ruokapalkalla ja sitä pani silloin suuhun mitä tahansa.

RM Yöradio: Aivan Mr. Bate. Kiitos myös muille vieraille. Tämä keskustelu on salainen ja se julkaistaan vain eräässä hassussa suomenkielisessä blogissa, joten salaisuutena tämä tulee pysymään tästäkin edes. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!

Täydellisyys

2008-06-10T10:29:00.000-07:00

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme täydellisyydestä ja vierainamme ovat seksipommi-älykkö Joanna Takiainen, politiikan pelastus Jatta Urpolainen, sekä alusvaatteisillaan valtaistuimella istuva laululintu Mariah Care-y. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Ensimmäinen kysymys teille Ms. Takiainen, onko oltava vaalea oltava täydellinen?

Ms. Takiainen: Todellisuushan on se, että minä olen yksi ainoita näyttäviä vaaleita naisia Suomessa, ja esimerkiksi Floridassa asuessani minä olin yksi ainoita näyttäviä vaaleita naisia siellä. Saan paljon anteeksi blondin hiusvärini ansiosta, joten täydellinen nainen on vähän niin kuin minä. Kirjoitinhan minä melkein laudaturin paperit.

Mrs. Urpolainen: Takiainen haastaa selvästi riitaa!

RM Yöradio: No, no, eipäs nyt lähdetä samantien sormilla osoittamaan. Entäs te Mrs. Care-y, mitä teidän mukaan täydellisyys on?

Mrs. Care-y: Muutama vuosi sitten filmasin erästä musiikkivideotani, jossa minun tarvitsi kissatapella toisen naisen kanssa miehestä. Emme löytäneet yhtä täydellistä naista kuin minä, joten jouduimme filmaamaan minut kissatappelemassa itseni kanssa! Hi-hi-hi. Hei tarjoilija, tuo vielä kaksi lavallista Evian-vettä ja kenialaisia lapsia laihdutusguruiksini!

RM Yöradio: Mrs. Care-y, pidätte siis kehitysmaan lapsia laihdutusguruinasi?

Mrs. Care-y: Tietenkin! Siis he ovat niin ihanan laihoja ja haluaisin olla yhtä laiha kuin he, tietenkin ilman niitä kärpäsiä.

RM Yöradio: Aivan Mrs. Care-y. Mrs. Urpolainen, mikä teistä olisi täydellistä käyttäytymistä politiikassa?

Mrs. Urpolainen: No meidän linjan mukaan tietenkin se, että jokaiseen esittämääni kysymykseen vastattaisiin ilman vastakysymyksiä! Tämä on meidän linja ollut aina ja se tulee pysymään niin kuin kovalla työllä rakennettu punatiiliseinä!

RM Yöradio: Tietenkin Mrs. Urpolainen. Oletteko te Ms. Takiainen kenties miettinyt osanottoa politiikkaan?

Ms. Takiainen: Minulle on tarjottu paikkaa jokaisen puolueen puheenjohtajaksi, enkä ole vielä tehnyt päätöstä asiasta. Lisäksi minulle on tullut muutama uusi työkeikka, pari muuta ministeriä pitäisi saada eroamaan. Olenhan osoittanut erinomaisuuteni tässäkin.

RM Yöradio: Toden totta Ms. Takiainen. Entä te Mrs. Care-y, välitättekö politiikasta?

Mrs. Care-y: Why care? Miksi tarvitsemme politiikkaa ja politikkoja? He puhuvat tylsistä asioista, esimerkiksi energiasta. Mitä siitä on puhuttavaa? Sähköä saa töpseleistä! Minun tekisi mieli mennä joskus kongressiin ja kertoa heille tämä tosiseikka, jota he eivät koskaan mainitse!

RM Yöradio: Kiitos 3600 dollarin puheenvuorosta Mrs. Care-y. Asiasta puheenollen, hinnoitteletteko haastattelunne aina sata dollaria sanalta? Ja voisitteko vastata yhdellä sanalla budjettimme vuoksi?

Mrs. Care-y: Tietenkin. Mutta en osaa vastata tähän yhdellä sanalla. Sitä paitsi miten hinnoittelette sen, jos käytän esimerkiksi yhdys sanoja väärin? Maa ilmassa ei ole toista minun kaltaista ihmistä ja sen puolesta minusta se on aivan ymmärrettävää, että mieli piteeni kuuleminen maksaa.

RM Yöradio: Toki Mrs. Care-y. Mrs. Urpolainen, pitäisikö tämän tyyppinen puheenvuoron hinnoittelu kenties säätää Suomen eduskuntaankin?

Mrs. Urpolainen: Minusta on tärkeää että kaikki saavat käyttää puheenvuoroja vapaasti, kunhan ne eivät kohdista kritiikkiä puolueeseemme tai minuun. Negatiiviset puheenvuorot voisimme siis hinnoitella niin, että puhuja maksaisi itse vaikkapa viisi euroa per sanasta. Silloin jäisi moni paha sana sanomatta ja saisimme lisää varoja esimerkiksi kotiseutuni Kokkolan yleisilmeen panostamiseen.

RM Yöradio: Aivan Mrs. Urpolainen. Ms. Takiainen, minkälainen on täydellinen päivänne?

Ms. Takiainen: Uuh miten ihana kysymys! Herätys tekstiviestin ääneen, jossa salainen ihailijani kertoo että hän on viime yönä käynyt luonani ja leikannut hiuskiehkurani muistoksi ilman että olen herännyt. Kohtelias huomionosoitus siis päivän alkajaisiksi. Sitten solariumia, shoppailua jenkkiläisissä kaupoissa, joista löytyy tosi uniikkeja juttuja, joita ei esimerkiksi löydy Helsingin kokoisesta käpykylästä. Spekulointia seksivideostani ulkomaalaisessa positiivisessa juorulehdessä, Suomessa kun lehdet ovat aina niin negatiivisia. Sitten illaksi puutarhan trimmausta ja ilotulitus kunniakseni kaikissa maailman kaupungeissa, niin kuin uutena vuonna on tapana tehdä.

RM Yöradio: Vaatimattomuus kaunistaa. Aihe on täydellinen, mutta ikävä kyllä meiltä alkaa aika ja raha loppua kesken ja vakiohäirikkömme Aamu Radio koputtelee jo studion lasiin. Hyvää huomenta kuuntelijat. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!

Runoutta

2008-06-04T11:15:00.000-07:00

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme runoudesta ja vierainamme ovat kirjallisuuden ja pop-musiikin drama queen Britney Shakespears, suomalainen vasemmiston oma räp-artisti Puniikki sekä henkipuhelimen kautta itseään tietoisesti toistava Eino L. Eino. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Mr. Eino, vieläkö teidän mielestänne maailma näyttää yhtä runolliselta paikalta kuin vuosisata sitten runoillessanne siitä?

Mr. Eino: Kaunis on paikka maailman, ma sitä ilman olla vois. Muuttuneita ihmisiä, oi jos sinne palata vois!

RM Yöradio: Ymmärrettävää toki Mr. Eino. Entäs Mrs. Shakespears, mikä teitä inspiroi?

Mrs. Shakespears: Inspiroi? Voitteko tarkentaa kysymystä?

RM Yöradio: Tarkoitan mikä toimii innoittajanne kun kirjoitatte lyriikoita?

Mrs. Shakespears: Innoituksenani toimii innovaatiset uudet ajatukset. Kuten esimerkiksi ajatukset jotka ovat täysin uudenaikaisia ja koskaan aiemmin toteuttamattomia. Toteuttamattomat uudet asiat ovat niitä joita minä haluan tehdä ja ne samalla toimivat minulle inspiroivana innoituksena.

RM Yöradio: Selkeää Mrs. Shakespears. Sitten kysymys teille Mr. Puniikki, pidättekö sanoituksillanne jonkintasoista poliittista painoarvoa?

Mr. Puniikki: Musiikkii ei saa sekottaa politiikkaa, sen tietää joka iikkaa. Ja jos mä sen sanon, pudotan lailla pommin, kautta viskin ja rommin, ei siitä sen koommin! Räyh!

RM Yöradio: Yllättävää. Myönnättekö te Mrs. Shakespears tunnustavanne poliittista väriä ja onko siitä kenties teille apua tai hyötyä teksteissänne?

Mrs. Shakespears: Tunnistan useita värejä, mutta mikä tekee niistä poliittisen, sitä en osaa sanoa. Kirjoitan kyllä suurimman osan tekstieni ensivedoksista väriliiduilla, joten käytän kyllä väriä teksteissäni.

RM Yöradio: Aivan. Sama kysymys teille Mr. Eino.

Mr. Eino: Ma politiikkaa seuraa en, mutta muuten ma pähkäilen, mitä teille nyt tapahtuu, alas maailmaan tähyilen.

Mr. Puniikki: Rispektii, eikä mitään erityisefektii! Täyttä asiaa Eino, on sulla keino sanoo mitä vaan. Jos saan tähän väliin keskeyttää ja itseni tuoliin alas köyttää. Ayy!

RM Yöradio: Toki Mr. Puniikki, ja ketä pidätte omana esikuvananne?

Mr. Puniikki: Kaikkii jotka heittää settii, niin ettei siit tarvii suurennuslasin kaa tarkotusta ettii. Eikä avulla mikroskoopin, taikka edes horoskoopin. Ja kun me seilataan, räppilaivalla vettä peilataan, merirosvot säikkyy ja siinä vaan rommit läikkyy! Yarr!

RM Yöradio: Kyllä, sitten kysymys teille Mr. Eino. Miten teidän mielestänne nykyrunous eroaa aikanne runoudesta?

Mr. Eino: Aikaisemmin niin kaunista, Suomen suvea kuvasin. Nyt niin yksinäisiä on, naapurit tuntemattomat, kun he kohtaavat kadulla, tunne he eivät toisiaan. Oi valitus, oi valitus, joko tämä tässä olis.

RM Yöradio: Mr. Eino, olemme loppusuoralla. Vielä viimeinen kysymys Mrs. Shakespearsille, mikä ovat teidän mielestänne runouden negatiiviset puolet?

Mrs. Shakespears: Negatiivisia eli kielteisiä asioita, kysyitte kauhean vaikean kysymyksen. Minulta kerran kysyttiin kauhean vaikea kysymys Tanskassa. Toisin sanoen Tanskanmaassa on jotain mätää.

RM Yöradio: Niinhän sitä sanotaan. Aihe on mielenkiintoinen ja vaikeaselkoinen, mutta ikävä kyllä meiltä alkaa aika loppua kesken ja vakiohäirikkömme Aamu Radio koputtelee jo studion lasiin. Hyvää huomenta kuuntelijat. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!

Ruoan hinta

2008-05-28T12:35:00.000-07:00

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme ruoan hinnan maailmanlaajuisesta noususta ja vierainamme ovat julkkiskulinaristikokki Gordon Bleu Rameses, pippurinen tv-kokki Jyrki Sukulaku sekä joidenkin suosikki, toisten inhokki Jamie Olive. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Ensin kysymys teille Mr. Olive. Kuinka maailmanlaajuinen ruoan hinnan nousu vaikuttaa teidän ruoanlaittotottumuksiinne?

Mr. Olive: Se vaikuttaa massiivisesti. Olemme asiasta niin huolissamme, että seuraavaa ruoanlaitto-ohjelmaani varten olemme lähdössä Haitiin opettamaan paikalliselle väestölle entistä taloudellisempaa ruoanlaittoa. Aiomme käyttää raaka-aineina muun muassa erilaisia rikkakasveja ja puunkuorta. Niistä saa kädenkäänteessä betonigrillissä fantastista salaattia!

Mr. Sukulaku: Tuo puunkuori ei ole mikään uusi juttu. In Finland we used to have this thing called pettuleipä.

RM Yöradio: Kulinaristikokki Mr. Rameses, miltä tämä teistä kuulostaa?

Mr. Rameses: Vitun painajaiselta! Vittu sentään, minä mielummin kuolisin nälkään ennen kuin aloittaisin vitun puunkuorta nakertamaan niin kuin jokin helvetin majava. Söisin mielummin sen majavan!

RM Yöradio: Tutkimusten mukaan esimerkkinä käyttämässämme maassa Britanniassa kolmasosa kaupasta ostetusta ruoasta heitetään roskiin. Mitä tekisitte asialle Mr. Rameses?

Mr. Rameses: Ei mikään vitun ihme! Oletteko nähneet minkälaista sontaa elintarvikekaupat myyvät näinä päivinä? Helvetti sentään!

Mr. Olive: Minä lähetän nyt jo rahdilla keittiöstäni ylijäävät ruoat Afrikkaan. Lisäksi olemme lähettäneet harvinaisille afrikkalaisille keräilykulttuurista eläville heimoille kontillisen mikroaaltouuneja sekä marenkikoneita.

RM Yöradio: Omatuntonne tuntuu varmasti puhtaalta Mr. Olive. Entäpä te Mr. Sukulaku, millaiset pullat teillä on uunissa Suomen kasvavaa nälänhätää ajatellen?

Mr. Sukulaku: On tunnettua kuinka suomalaiset hätäilevät, suorastaan ahmivat syödessään aivan kuin kylään olisi tulossa 250-kiloinen sukulaissetä. Tämä nälkäisenä hätääntyminen on vasta rantautumassa Suomeen muotina maailmalta. Toisin sanoen suomalaisten nälänhädässä lähtisin liikkeelle hengitysharjoituksilla ja mietiskelyllä. Se rauhoittaa ja hätä katoaa harjoituskertoja aktiivisesti toistettaessa.

RM Yöradio: Aivan. Sitten kysymys Mr. Ramesekselle. Olette myös innokas egyptiläisen keittiön kriitikko. Mitkä elementit teistä tulisi poistaa egyptiläisestä keittiöstä?

Mr. Rameses: Sehän on sanomattakin selvää. Betonielementit! Kaikki ravintolat ovat valettuja samoilla betonielementtilaatoilla. Vitun masentavaa!

RM Yöradio: Mielenkiintoinen ehdotus teiltä Mr. Rameses. Seuraavaksi haluaisin jututtaa teitä Mr. Olive lisää sydäntä lähellä olevasta aiheesta, nimittäin kouluruokailun parantamisesta. Onko mahdollista tehdä terveellistä ruokaa entistä halvemmista raaka-aineista?

Mr. Olive: Ruokaa on joka puolella, ettekö näe? Kadun varret kasvavat ruohoa, jopa syömäkelpoista nurmikkoa leikataan puistossa ja pistetään kasoittain tunkiolle. Hyvää ruokaa! Minusta me olemme kansakuntana liian nirsoa.

RM Yöradio: Ymmärrän. Sitten Mr. Sukulaku, innokkaana kokkina käytätte ruoissanne paljon lihaa, esimerkkinä vaikkapa bravuurinne pekoniin kääritty jänis nautakatkaraputäytteellä. Olisiko lihan vähentämisellä tai sen korvaamisella ruoassa jotain merkitystä maailmanlaajuisiin hintoihin?

Mr. Sukulaku: Korvaamisesta puheenollen ennemmin kuin valitamme lihan jatkuvasti kasvavasta käytöstä, meidän kannattaisi mielummin käyttää kaikki sian, naudan ja muun herkullisen eläimen jokainen osa. Emme enää vain korvaisi, vaan myös silmittäisimme ja nenättäisimme ruokia. Kaikki osat siis käyttöön!

RM Yöradio: Yllättävää Mr. Sukulaku. Entäpä Mr. Rameses, oletteko te samaa mieltä kollegoittenne kanssa siitä että ihmiset ovat liian nirsoja siitä mitä pistävät suuhunsa?

Mr. Rameses: Olen täysin eri mieltä. Minusta emme ole kansakuntana tarpeeksi nirsoja. Jos aloittaisimme nirsoilun, jäisi ruokaa paljon enemmän yli, jota voisimme lähettää pahiten nälänhädästä kärsiville alueille maailmassa.

RM Yöradio: Niin tietenkin. Aihe on mielenkiintoinen, mutta ikävä kyllä meiltä alkaa aika loppua kesken ja vakiohäirikkömme Aamu Radio koputtelee jo studion lasiin. Hyvää huomenta kuuntelijat. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!

Amerikkalainen kulttuuri

2008-05-27T13:20:00.000-07:00

Tervetuloa Yöradion pariin. Tänä yönä keskustelemme amerikkalaisesta kulttuurista ja vierainamme ovat amerikkalaisen kauhukirjallisuuden, jazz-musiikin ja sivukesalaattien asiantuntija Stephen Nat King Coleslaw, psykologian ja klassisen musiikin asiantuntija Dr. Philharmonic sekä amerikkalaisten lasten idoli ja taitava erävaeltaja Curious George Bushcraft. Tervetuloa studioon vieraat! Ja minä olen tietenkin isäntänne Risto-Matti Yöradio.

RM Yöradio: Ensinnäkin peruskysymys teille kaikille, ja tarkoitan nyt sinua Mr. Coleslaw. Mitä amerikkalainen kulttuuri teille merkitsee?

Mr. Coleslaw: Kauhean vaikea kysymys näin alkuun. Kulttuuri tietenkin on syntynyt vuosituhansien saatossa, mutta jos puhumme nykykulttuurista, niin minulle tärkeitä kulttuuripilareita ovat perinteiset amerikkalaiset salaattibaarit. Majoneesisalaattia, majoneesihillosipulia, majoneesidonitseja ja niin edelleen, tiedättehän. Ilman näitä salaattibaareja emme olisi se maailman älykkäin ja kaunein kansakunta, joka nyt olemme.

RM Yöradio: Dr. Philharmonic, oletteko samoilla linjoilla Mr. Coleslaw’n kanssa?

Dr. Philharmonic: No en aivan. Ihan ensialkuun minä haluaisin tehdä sinulle Mr. Coleslaw valheenpaljastuskokeen. Jos läpäisette sen, lupaan harkita teille asiantuntevaa psykiatrista tukea.

RM Yöradio: Entäs Mr. Bushcraft, mitä amerikkalainen alakulttuuri teille merkitsee?

Mr. Bushcraft: Alakulttuuri on yläkulttuurin vastakohta. Vastakohdalla tarkoitan niin kuin musta on valkoisen vastakohta ja taivas maan. Tai vähän niin kuin ala- ja yläpäät. Joten nyt kun pääsimme puhumaan tästä alapääkulttuurista, on se minulle erittäin sydäntä lähellä. Alapääni sijaitsee nimittäin noin neljänkymmenen kilosentin päästä sydämestäni.

RM Yöradio: Hmm. Kyllä aivan juu. Entä Dr. Philharmonic, onko alakulttuuri teille kuinka läheinen kulttuurin laji?

Dr. Philharmonic: Minä työskentelen sen parissa päivittäin ja minä arvostan kaikkia alakulttuurin parissa työskenteleviä. Minä olen sitoutunut siihen, enkä minä olisi sitoutunut siihen jos se ei olisi niin sitoutunut noudattamaan minun kanssa yhteisiä pelisääntöjä.

Mr. Coleslaw: Jos nyt saisin puheenvuoron? Sillä minäkin tiedän jotain alakulttuurista. Olen perehtynyt jazz-ympyröihin kuitenkin sen verran, että osaisin kirjoittaa aiheesta vaikka kauhean hyvän kirjan, jossa henkeä pidätellen lukija samaistuisi trumpettiharjoituksiin, selkäpiitä karmien kuulisi sielunsa korvin epävireiset jazz-nuotit, jotka toisaalta ovat olematon osa jazzia. Jännittävää eikö? Ja nämä nuotit hukuttaisivat lukijan kirjan ytimeen.

RM Yöradio: Mr. Bushcraft. Haluaisin jututtaa teitä myös vaelluskulttuurista. Mikä on oikeaoppista käytöstä metsässä?

Mr. Bushcraft: Metsässä ei saa kiroilla eikä sinne mennä likaiset kengät jalassa, vaan ne pyyhitään metsätien laitaan ennen metsään astumista.

RM Yöradio: Entäs Mr. Bushcraft, onko teillä käytännön vinkkejä metsässä selviytymiseen esimerkiksi sanottakoon paukkupakkasilla?

Mr. Bushcraft: Paukkupakkasilla? Puhutteko nyt Kylmästä sodasta? No silloin vaan pää matalaksi ettei vihollinen yllätä. Ja otetaan yhteyttä ohjuskeskukseen, josta pojat hoitavat homman.

RM Yöradio: Dr. Philharmonic, mitä te olette noin sohvapsykologina mieltä sodan vaikutuksista amerikkalaiseen kulttuuriin?

Dr. Philharmonic: Sota on niin paha asia, ettei sen kannata antaa vaikuttaa meidän kulttuurimme. Jos käytät maastokuvioituja housuja, se viestittää sotaa lietsovaa ajatusmaailmaa ympärillä oleville ihmisille ja meidän tulisi pyrkiä eroon tällaisista vaatekappaleista.

RM Yöradio: Entäpä esimerkiksi Mr. Coleslaw’n kauhukirjat? Vaikuttavatko ne teidän mielestänne negatiivisesti amerikkalaiseen kulttuuriin Dr. Philharmonic?

Dr. Philharmonic: Ei niin pahasti, mutta minä pistäisin niillekin negatiivisen kulttuuriarvon. Mielummin se raha kannattaisi käyttää kaikkia hyödyttäviin kulttuurisiin projekteihin, kuten konserttitaloihin.

RM Yöradio: Konserttitalojen budjetti tuntuu aina venyvän äärimmäisyyksiin. Kuinka monta kauhukirjallisuuden klassikkoa tarvittaisiin siis rakentamaan yksi konserttitalo?

Mr. Coleslaw: Jos minä saisin vastata tähän? Olen joskus tehnyt arvion, jonka mukaan noin neljästä miljardista kovakantisesta teoksesta saisi tukevahkon konserttitalon. Pehmeäkantisia tarvittaisiin ainakin puolet enemmän. Se on melkoinen kirjallisen kulttuurin panostus klassiseen musiikkiin.

Mr. Bushcraft: Kuka sanoi panos?

RM Yöradio: Tässä banaani teille rauhoikkeeksi Mr. Bushcraft. Aihe on mielenkiintoinen, mutta ikävä kyllä meiltä alkaa aika loppua kesken ja vakiohäirikkömme Aamu Radio koputtelee jo studion lasiin. Hyvää huomenta kuuntelijat. Täällä Risto-Matti Yöradio. Tapaamme taas ensi yönä!